Lapin metsätöiden historiaa
Lappi on koko Suomen metsätyön historialle merkittävä alue, koska täältä koko Suomen metsäteollisuus sai alkusysäyksensä. Metsien kaupallinen käyttö Lapissa alkoi, kun ensimmäiset vesisahat perustettiin 1700-luvun loppupuolella. Sahojen toiminta oli kuitenkin tuolloin vielä pienimuotoista.
Euroopassa 1800-luvulta lähtien voimakkaasti kasvanut puun kysyntä synnytti Suomeen alan teollisuutta. Etelä- ja Keski-Suomessa metsiä oli vuosisatojen ajan kaskettu ja poltettu, minkä vuoksi metsävarat olivat näiltä alueilta huvenneet.
Sahateollisuuden huomio kohdistui Lapin laajoihin ja lähestulkoon koskemattomiin tukkimetsiin. 1860–1870-luvuilla perustettiin höyrysahoja jokisuille Kemiin, Tornioon ja Simoon. Sahojen vaikutukset heijastuivat koko Kemijoen, Tornionjoen ja Simojoen vesistöalueille metsäkauppojen, savotoiden ja uittojen muodossa.
Vuonna 1893 perustettiin Lapin ensimmäinen puutavarayhtiö Kemi Oy. Aluksi Lapin savottatoiminta keskittyi Rovaniemen seudulle. 1800–1900-lukujen vaihteessa suurhakkuiden painopiste oli siirtynyt Kemijärven alueelle. Vähitellen hakkuut ulottuivat Muonioon, Kittilään, Sodankylään, Pelkosenniemelle ja Sallaan – lähes koko Lappiin.
Metsätyöt tarjosivat töitä ja vaurautta
Savotat, uitot, rahdinajo ja sahat tarjosivat tuhansille ihmisille työtä ja rahatuloa, mikä ilmeni Lapin vaurastumisena. Rahatuloilla rakennettiin komeampia taloja, uudistettiin maataloutta, perustettiin kansakouluja ja kirjastoja. Etenkin puutavarayhtiöiden keskuspaikaksimuodostunut Rovaniemi vaurastui ja vilkastui. Lapin väkiluku kasvoi, kun osa tänne metsätöihin hakeutuneesta väestöstä jäi maakuntaan pysyvästi.
Lapissa tehtiin monia metsäalaan liittyviä uraauurtavia kokeiluja ja keksintöjä, kuuluisimpana Suomen ensimmäinen yritys koneelliseen puunajoon Savukoskella vuosina 1913–1916. Tästä Hugo Richard Sandbergin ns. ”Samperin savotasta” jäljelle jäänyt veturi on esillä Lapin Metsämuseolla.
Tuhannet ja taas tuhannet ihmiset saivat leipänsä Lapin savotoilta lähes sadan vuoden ajan. Käsityövaltaiselta jätkien ja tukkilaisten, kämppäemäntien ja talvisavotoiden ajalta jäljellä ovat enää tarinat, historialliset valokuvat, dokumentit ja jonkin verran esineistöä. Lapin Metsämuseo on olemassa juuri näiden tarinoiden kertomista varten.