Läskikapina
2.2.1922 alkoi muutaman päivän kestänyt kapinaliike, jota myöhemmin alettiin kutsua nimellä Läskikapina. Punaiset kapinalliset hiihtivät kovassa pakkasessa itärajan takaa pieninä joukko-osastoina kohti pohjoisen savottoja mukanaan huomattava määrä aseita. He valloittivat tukkikämpän toisensa perään ja viimein koko Värriön laaja työmaa oli heidän hallussaan. Tämän jälkeen operaation ja ”Pohjolan Punaisen Sissipataljoonan” johtaja Jahvetti Moilanen nousi läskilaatikon päälle ja piti tulipunaisen puheen yli 600 miehelle laatikon päällä seisten. Tästä tapauksesta tulee kapinaliikkeen nimi. Puhe käsitteli metsätyöläisten asemaa, mutta myös suomalaisten vapaaehtoisten heimosotaretkiä Itä-Karjalaan.
Puheen innoittamana useat sadat aseistetut jätkät lähtivät Punaisen Pataljoonan mukaan Värriön savotalta. He ryöstivät savotan kassan ja kauppamakasiinin sisällön ja jakoivat ruuan keskenään. Miehille maksettiin palkkaa. Matkallaan kohti Savukoskea, Saijaa ja Kuolajärveä he ryöstivät savotoita ja rajavartioston joukkoja. Epäillään, että rajavartioston palveluksessa on ollut kapinaliikettä avustaneita työntekijöitä.
Muutaman päivän päästä koko operaatio oli jo ohi ja miehet hajaantuneet. Joukko-osastot ylittivät itärajan mukanaan enää muutamia hevosmiehiä. Loput olivat kääntyneet jossain vaiheessa takaisin tai menneet kotiin. Pakkanen lienee tehnyt osaltaan tehtävänsä.