Aarteita ja tarinoita
Lue alta tarinoita uittoajalta, savottalaisten elävästä elämästä, työvälineistä ja kämppäemännistä, kuten "Savotan Sannista".
Jätkät
”Ulkonäöltään uljain ja hyvä tyttöjen naurattaja on saanut nimekseen Komia-Korhonen ja päinvastaiset ominaisuudet omaava on tietenkin Ruma-Korhonen. Isoäänisin heistä on ristitty Kolisija-Korhoseksi. –”
Lue lisää.
Sandbergin veturi
”Veturit eivät kulkeneet mitenkään kovalla vauhdilla. Vauhtia voisi verrata lähinnä nulkkaavaan hevoseen ja se pysyi samana niin tyhjänä kuin kuorma päälläkin. Veturia ohjattiin ratista, joka oli auton rattiin verrattuna väärinpäin kallellaan. Ohjaaja joutui hoitamaan työnsä avoimen taivaan alla veturin keulalla.”
Lue lisää.
Nuortin konesavotta
Nuortin konesavotta (1913-1916) oli neljä hakkuukautta kestänyt kokeilu, joka loppui I maailmansodan tuomien ongelmien vuoksi.
Uitto
”Tukinajo päättyi maaliskuun lopussa. Sitten alkoi kevättyöt. Soraa ajettiin järvelle ja sitten nakottiin lapiolla levälleen, että jää sulaisi nopeammin ja tukin uitto voitaisiin alkaa.”
Lue lisää.
Koivun uittopirtti
Lapin Metsämuseon Koivun uittopirtti, alun perin nimeltään Kähkösen uittopirtti, sijaitsi Kemijoen varressa Tervolassa Koivun kylässä.
Lue lisää.
Kämppäelämää
”Aamulla haju oli kämpässä tavallisesti mitä melkoisin, sillä erillisiä valjashuoneita ja kuivaushuoneitakaan ei aluksi ollut, joten hevoskamppeet ja märät vaatteet antoivat oman lisänsä kämpän ominaishajuun. Sanottiin toverihengen elävän.”
Lue lisää.
Kämppäemännät
”Emäntä on savotan sielu. Hän luo koko savotalle ja jokaiseen kämppään erikseen viihtyisyyden ja kodikkuuden – hän vastaa siitä, että kämpän tunnelma on kodikas ja miellyttävä.” (Savotta 11.2.1955).
Lue lisää.
Läskikapina
2.2.1922 alkoi muutaman päivän kestänyt kapinaliike, jota myöhemmin alettiin kutsua nimellä Läskikapina.